MarkkuElonen Ennakkoluulottomin keinoin Suomen talous nousuun

Helsingin asuntopula keinotekoinen

  • Helsingiin tulevat ensimmäiset "pilvenpiirtäjät"
    Helsingiin tulevat ensimmäiset "pilvenpiirtäjät"

Asuntotilanne, talouskasvun edellytykset ja työttömyys on kokonaisuus joka  liittyy kiinteästi toisiinsa.   Pari kuukautta sitten julkaistiin yhteispohjoismainen tutkimus talouskasvun edellytyksistä 74:llä alueella ao. maissa.  Näiden edellytysten ehdoton ykkönen Suomessa oli pääkaupunkiseutu.  Siitä huolimatta vertailtaessa pohjoismaiden pääkaupunkeja,  jäi Helsinki selkeästi muista jälkeen.  Näin ei pitäisi olla, mutta se edellyttäisi että asuntotilanne pantaisiin kuntoon.  Ilmeni myös että koko vertailun 6 heikointa aluetta löytyi  Suomesta, nimittäin Kymenlaakso + 5 itärajan maakuntaa.  Näillä alueilla ihmiset kaiketi odottavat että alueelle rakennetaan vaikkapa sellutehdas, joka maksaa yli neljän tonnin kk-palkkoja.

 

Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen rakennusalan työttömyysprosentti on 28.  Pääkaupunkiseudulla olisi  työpaikkoja, mutta esim. matalapalkkaisen rakennusapumiehen pitäisi muuttaa kalliiseen kimppa-asuntoon  korkeiden elinkustannusten alueelle.  Kotiseudullaan hänellä on kohtuullinen päiväraha, isohko asunto käytössään ja luontokin lähellä.  Kukaan ei ole käytännössä niin tyhmä että vaihtaisi stressaavaan työelämään ja ympäristöön, etenkin kun taloudellinen hyöty tästä olisi pelkkä 0.

 

Miksi ei rakenneta riittävästi vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle, jotta saataisiin koko maankin tasolla merkittävää talouskasvua ja työllisyysastetta.  Takana on luultavasti rakennuttajien, virkamiesten ja poliittisten päättäjien ”hyväveliverkosto”, joka tieten tahtoen ylläpitää kroonista asuntopulaa, kupatakseen yhteiskunnalta (veronmaksajilta) hyvät rahat asumistukien muodossa.  Tämä krooninen asuntopula mahdollistaa kuppauksen pitämällä asuntojen hintatason pilvissä.  Esimerkki tosielämästä:  Eräs EU-kansalainen työskentelee kokopäiväisesti.  Matalapalkkaisena hän saa kimppa-asunnostaan maksamastaan vuokraosuudesta tukea  200 €/kk.  Palkastaan hän maksaa veroa 160 €/kk.  Tappiota siis meille veronmaksajille joka kuukaudesta.  Selittäisikö joku viisaampi, mitä ihmeen järkeä tässä on ?.

 

Syyksi  asuntotuotannon  niukkuuteen on sanottu mm. tonttimaan puute.  Silti Helsinki on rakennettu täyteen 3-4 kerroksisia asuintaloja.  Vasta nyt on ”tajuttu” tonttimaan säästämiseksi ja infrakustannusten pienentämiseksi rakentaminen ylöspäin.  Maailmalla asia on ymmärretty jo 100 vuotta sitten.  Tosin meillä korkeita taloja ei rakenneta tavallisille ihmisille vaan rikkaille.  Malmin lentokentälle suunnitellun asuinalue uutisen yhteydessä kaupunkisuunnittelupäällikkö Aho totesi:   ”Kaavoittaminen on, erilaisten arvojen ja tarpeiden yhteensovittamista. Eipä taida Helsingistä löytyä yhtään helppoa asemakaavoituskohdetta, Aho huokaa”.  Aho voisi mennä peilin eteen nähdäkseen yhden pääarkkitehdin sille, että kaupunki on ”tikitetty” täyteen matalia asuintaloja.  Alun perin Malmille suunniteltiin asuntoja 10000 asukkaalle, mutta sitten suunnitelma muuttui 25000:lle.  Tämäkin määrä auttamatta liian pieni, eikä osaltaan helpota asuntopulaa vaan ylläpitää sitä edelleen.  Ylemmäs rakentamalla voitaisiin helposti rakentaa  50000:lle asukkaalle.  Näin asuntopulaa voitaisiin jo selvästikin helpottaa.  Sama pätee muihinkin rakennuskohteisiin, kuin Malmiin.    

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vuokra-asuntoja ei haluta rakentaa koska se ei ole yhtä kannattavaa bisnestä kuin omistusasuntojen rakentaminen ja vuokra-asumiseen liittyy korkeampi riski esim jos vuokralainen joutuu maksuvaikeuksiin tai työttömäksi. Jyväskylässä on ollut myös pulaa vuokra-asuntoja ja sitä vain pahennetaan karsimalla vuokra-asuntoja, varsinkin yksiöillä on ollut kova kysyntä ja pikavoitto on monista parempi kuin kituuttaa vuokralaisen kanssa. Mikäli asuntorakentaminen on pitkään rahasta ja rakentajista kiinni tullaan tulevaisuudessa rakentamaan vain vähemmän vuokra-asuntoja. Mutta onko sitten omistus asuntojen, osakeasuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentaminen kuitenkaan niin kannattavaa kun niitä on paljon tyhjillään?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Viittaamasi vertailu taitaa olla tämä:
http://www.nordregio.se/Global/Publications/Public...

Siinä Pohjolan maakunnat on pistetty paremmuusjärjestykseen.

Koko listan peräjoukko oli liki yksinomaan suomalaisia. Indeksi on suorastaan surkea suomalaisesta näkökulmasta. Vain kourallinen maakuntia pääsee pohjoismaiselle tasolle.

Uusimaa oli parhaanamme viides. Pirkanmaa 23. Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi olivat 25. ja 26. Muita sai etsiä listan heikoimman kolmanneksen joukosta.

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Sehän se vertailu on eli tuo tuossa linkissä jonka liitit kommenttiisi.

Se on surkea, niin kuin sanoit. Syy ei ole kuitenkaan siinä etteikö Suomi olisi kilpailukykyinen, mutta kun se paljon peräänkuulutettu vienti ei vedä lukuisista eri syistä johtuen. En luettele niitä syitä tässä uudestaan, koska ne löytävät aikaisemmasta kirjoituksestani.

Pahin syy ahdinkoomme löytyy kuitenkin väestömme ikääntymisestä. Siinäkän se pahin syy ei suinkaan ole huoltosuhteen heikkeneminen, vaan se, että ikääntymiskehitys jarruttaa kotimaista kysyntää varsin rajulla tavalla. Jostain syystä päättäjämme eivät ymmärrä tätä näkökohtaa. Vaikka minä olen "vasta" karvan alle 60, niin en osta uutta autoa, huonekaluja, kodinkoneita, älypuhelinta jne. Miksi ihmeessä en osta. Yksinkertaisesti siksi, että minun ikäistäni ne eivät enää kiinnosta ja pidän täysin turhana investointina, kun hyvin pärjään niillä mitä on, niin kauan kuin tarvitsee. Vain ihan pakon edessä, jos jokin hajoaa, niin sitten panen rahaa uuteen. Muutoin en. Ikääntyvä ihminen panostaa korkeintaa ulkomaanmatkailuun, juuri on sitä suurinta myrkkyä taloudelle.

Ei tarvitse olla taloustieteen professori, eikä edes valkoiseen paitaan ja krakaan sonnustautunut 20-kymppinen "markkina-analyytikko", tajutakseen miksi Suomen talous ei nouse, kun katsoo valtioneuvoston julkaisemaa väestön ikärakenteen kehitys grafiikkaa: http://www.findikaattori.fi/fi/81

Toimituksen poiminnat