MarkkuElonen Ennakkoluulottomin keinoin Suomen talous nousuun

Maito panttipulloihin ilmastopäästöjen pienentämiseksi

  • Pullomaidon käyttäminen olisi jopa helpompaa ja käytännöllisempää.  Myös avattuna tiiviimpi
    Pullomaidon käyttäminen olisi jopa helpompaa ja käytännöllisempää. Myös avattuna tiiviimpi
  • Muovikassi siis ympäristöystävällisempi kuin paperinen.  Sama pätee myös tölkkeihin, eritoten verrattuna panttipulloihin
    Muovikassi siis ympäristöystävällisempi kuin paperinen. Sama pätee myös tölkkeihin, eritoten verrattuna panttipulloihin

Ensisijainen tavoite tulee siis olla se, että ilmastopäästöjä (CO2) saadaan pienennettyä.  Tavoitteeseeseen pääsemiseksi muovista halutaan päästä eroon, korvaamalla se esim kartongilla.  Onko se kuitenkaan aina järkevää, vai olisiko muovi joskus selkeästi parempi vaihtoehto.

Vähän varttuneemmat henkilö, kuten minäkin, muistanevat sen kun maito oli ruskeissa lasipulloissa, joissa oli repäisykorkki (sini- tai punaraitainen).  Lasi itsessään on ympäristöystävällinen, mutta sen tuottama lisäpaino lisää merkittävästi CO2-päästöjä kuljetuksen aikana.

Olen jo jonkin aikaa itseksi ihmetellyt, että miksi ei puhuta maidon pakkaamisesta panttipulloihin.  Äkkipäätään muoviset tuntuisivat painonsa vuoksi järkevämmältä vaihtoehdolta.  Minulla ei ole esittää mitään laskelmia aiheesta, mutta tiedämme toki sen, kuinka hienosti panttisysteemi toimii Suomessa.  Pullo tai tölkki siis kiertää noin 15-20 kertaa.

Muovinkierrätyksen yleinen ongelma on se, että sekalaista muovipakkausjätettä ei pystytä vielä lajittelemaan tarpeeksi tehokkaasti, jolloin kierrätyksen tuottamasta raaka-aineesta aina tehdään niitä "kukkaruukkuja".  Ei kai niitäkään määräänsä enempää mahdu maailmaan.

Panttipullojen kierrätys on kuitenkin täsmäkierrätystä siinä mielessä, että palautusautomaattien kautta kerätyt muovipullot ovat PET-muovia ja ne voidaan kierrättää tehokkaasti. Uusioraaka-aineesta valmistetaan mm. uusia pulloja ja muita pakkaustarvikkeita.  Merkittävä etu tietenkin on myös se, että panttipulloista marginaalinen osuus päätyy luontoon tai maailman meriin.  On valitettavaa, ettei panttisysteemi ole levinnyt laajemmalle.

Onhan niitäkin välinpitämättömiä ihmisiä, jotka jättävät rahanarvoiset panttipakkaukset niille sijoille, mutta vastaavasti on ihmisiä, jotka "tekevät tiliä" näiden huolimattomien kustannuksella.

Olisi mielenkiintoista nähdä jonkilainen laskelma siitä, mikä ero on sillä CO2-päästöjen kannalta, jos maito pakattaisiin esim. panttipulloihin (muovi / lasi).  Itse en onnistunut tälläistä laskelmaa löytämään.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Ei onnistu!

Unohdit mikromuovit.

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Nyt en ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Voisitko perustella vähän tarkemmin, kuin kahdella sanalla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mikko tarkoitti ilmeisesti sitä, että maidon mukana saisimme lisää mikromuovia, jos maito pakataan muovipulloon.

Saamme jo nyt yhden pankkikortin verran muovia sisuksiimme v i i k o s s a mm. juomaveden ja suolan mukana.

" – Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista. Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä. Vesilaitosten valmistaman juomaveden muovipitoisuutta tutkitaan parhaillaan, Soirinsuo muistuttaa." - -

https://yle.fi/uutiset/3-10827176

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Sillä ei ole merkitystä, koska vertailtaessa erilaisia pakkauksia toisiinsa on hyvä muistaa, että monet niistä ovat ns. hybridejä eli sisältävät monia materiaaleja. Myös kartongista valmistetut nestepakkaukset on pinnoitettu muovilla, kuten maitotölkit.

Maitotölkkikartongin pinta- ja pohja-kerrokset tehdään sellusta ja keskikerroksessa käytetään mekaanista massaa, jonka jäykät puukuidut antavat pakkaukselle jäykkyyttä sekä käsittelylujuutta. Vesitiiviiksi nestepakkauskartonki tehdään päällystämällä se ohuella kerroksella polyeteenimuovia (PET). Tölkin sivusauma suljetaan kuumasaumaamalla, joten pakkauksen valmistuksessa ei tarvita liimaa.

On myös muovipakkauksia, joiden sisältö pH-arvoltaan poikkeaa neutraalista, joten sellaisiin voisi enemmänkin sitä liukenemista tapahtua.

Mikromuoviongelmaa sii tässä tapauksessa ei ole.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Markku Elonen

Maitotölkitkin ovat muuttuneet. Tölkin aihio valmistetaan kartongista, joka syntyy puukuidusta. Kartonkiaihiossa on myös ohuita muovikerroksia, jotka tekevät pakkauksesta nestetiiviin. Muovikerrokset valmistetaan uusiutuvasta, kasvipohjaisesta muovista.

Harjakattoisissa pakkauksissa käytettävä uusiutuva muovi valmistetaan sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvasta kasvietanolista. Maitotölkissä ei ole siis yhtään muovia. Jopa korkillisissa tölkeissä korkki on nykyisin kasvipohjaista.

https://www.hameensanomat.fi/uutiset/oho-maitotolk...

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen Vastaus kommenttiin #5

No sitä mikromuovia tulee monesta eri lähteestä, kuten hanavedestä. Sen vaikutuksia terveyteen ei tiedetä ja esim. pullovesissä PET-pitoisuus on marginaalinen.

Lainauksena osa YLE:n jutussa esitetystä tutkimuksesta:

" Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan suuri vaihteluväli saattaisi viitata siihen, että muovi olisi tullut veteen pullotuksessa.

– Ehkä muovipullo- tai korkkierä on vaihtunut tuotantolinjalla, tai muovi on tullut pulloihin itse linjalta, pohtii tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tutkimuksen tehnyt Orb Media arvioi, että muovi olisi saattanut päätyä pulloihin juuri korkeista. Suurin osa vesipulloista löydetystä muovista oli polypropeenia, jota käytetään korkkien valmistukseen. Samaa muovia on esimerkiksi kotona käytettävissä muoviastioissa.

Sen sijaan pet-muovia, jota käytetään juomapullojen valmistukseen, löydettiin vain vähän. "

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Ehkä ennemminkin pitäisi olla huolissaan tupakoinnistaan tai alkoholinkäytöstään, kuin mikromuoveista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Henkilökohtaisesti olen enemmän huolissani tupakoinnistani tai alkoholinkäytöstäni, kuin maitopurkkien co2-päästöistä.

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Ehkä tässä suurin pointti on kierrätys ja järkevä uusiokäyttö jonka sivutuotteena vaikuttaa myös CO2-päästöjä alentavasti.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

En tykkää kartonkisten maitotölkkien muovikorkeista. Kokemukseni mukaan kyseiset korkit ovat jokseenkin turhia ja vaikeuttavat hieman tölkkien litistämistä ennen kuin vie ne kartonginkeräykseen. Palautuspulloihin verrattuna nestekartonkipakkauksissa on se etu, että ne on helppo litistää kotona pieneen tilaan ennen kuin laittaa ne kierrätykseen.

Toimituksen poiminnat